Kökkähenkeä Kätkänjoella

Kätkänjoen kylätalo on lähemmäs 100-vuotias entinen kyläkoulu, joka lakkautettiin vuonna 2002. Kyläseura osti rakennuksen kaupungilta kyläläisten yhteiseen käyttöön. Siitä on vuosien aikana muotoutunut kylän sydän, monipuolinen kokoontumis- ja tilaisuuksien pitopaikka, jota kyläläiset ovat yhdessä kunnostaneet. Kyläläisten aktiivisuus ja kökkähenki on vahvaa, joka on huomioitu erityisesti vuonna 2021, kun Kätkänjoki valittiin vuoden eteläpohjalaiseksi kyläksi.

Vuonna 1949 Kätkänjoelle perustettiin maamiesseura. Seura rakensi kylälle viljankuivaajan, hankki maatalouskoneita ja järjesti maamiesiltoja. Vähitellen maamiesseurat ovat muuttuneet kyläseuroiksi. Myös Kätkänjoella kylätoimikunta ja maamiesseura yhdistyivät Kätkänjoen kyläseuraksi.

– Kätkänjoen kyläseura on toiminut aktiivisesti. Ensimmäisiä hankkeita oli 1985 pururadan tekeminen. Ensimmäisiä EU-hankkeita puolestaan tehtiin vuonna 1996, kun kyläseura kunnosti luontopolun ja hiihtoreitin Rantatöysän koululle ja teki Sarvijärvelle laavun. Siitä lähtien yhteiset parannus- ja kunnostustoimet niin ulko- kuin sisätiloissa ovat olleet oleellinen osa kyläyhteisön toimintaa, kyläseuran hallituksen varapuheenjohtaja Antti Takala kertoo.

Ympäristöstä ja harrastusmahdollisuuksista pidetty yhdessä huolta

Kätkänjoella on pitkä historia tukinuitossa, jonka kunniaksi kylälle hankittiin uittomiesten muistomerkki vuonna 1986. Ulkoilu- ja hiihtoreitti sekä laavu rakennettiin vuonna 1996 kyläkoulun ympäristöön. Kätkänjoen alueen lampien kuntoa haluttiin parantaa, joten niille tehtiin laaja hanke vuosien 2004—2009 aikana. Tuolloin lammet ruopattiin. 2011 kyläseura toteutti luontopolkuhankkeita, aloitti Salonjoen kunnostuksen, rakensi kaksi kotaa ja kalastuspaikan. Vuonna 2000 ulkoilukentälle tehtiin ratsastuskenttä, jolle hankittiin vuonna 2011 Nuorisoleader-rahoituksella estekalusteet.

Kylätalolla järjestetään erilaisia tapahtumia, joista tunnetuin on ympäri lähiseutua väkeä vetävä kesäteatteri.

– Vuonna 2006 toteutettiin ensimmäinen kesäteatteriesitys ja sitä varten yhdessä on vuosien varrella kehitetty teatterin olosuhteita isompiakin katsojamääriä tukevaksi. Hankerahoituksella hankittu defibrillaattori on lisännyt turvallisuuden tunnetta katsojamäärienkasvaessa. Näytöksiä on perinteisesti järjestetty juhannuksesta heinäkuun lopulle, Takala kertoo.

Lisäksi vuosien varrella on järjestetty esimerkiksi kerhoja ja yksityistilaisuuksia, pääsääntöisesti sukujuhlia. Kylätalolle on rakennettu myös kuntosali.

Energiatehokas kylätalo

Vuosien aikana kylätaloa on muutettu asteittain ympäristöystävälliseen suuntaan Leader-rahoitusta hyödyntäen. Vuonna 2004 öljylämmityksen rinnalle tuli edullisempi ja ympäristöystävällisempi pelletti. Vuonna 2010 luokkatiloja yhdistettiin, ikkunoita tiivistettiin ja tiloihin hankittiin ilmalämpöpumppuja. Ulkorakennuksen katolle asennettiin aurinkopaneelit vuonna 2016.

Vuonna 2020 kylätalo siirtyi maalämpöön. Pelletti- ja öljylämmitykseen käytetty kattila olisi pitänyt vaihtaa. Vaihdon sijaan päätettiin toteuttaa jo pitkään suunnitelmissa ollut siirtyminen maalämpöön. Samalla hankittiin lisää aurinkopaneeleita. Lämmitysmuodon vaihdon myötä talon energiatehokkuus parani entisestään ja lämmityskustannukset laskivat. Kokonaisuus aurinkopaneeleiden kanssa on erinomainen. Kutenkaikissa hankkeissa, myös maalämpöön siirtymisessä
talkootyön merkitys oli keskeinen. Maalämpöputkia upotettiin maahan 900 metriä. Kyläläisten omilla traktoreilla putket saatiin peiteltyä haastavaan maastoon.

– Aurinkopaneelien käytöstä kylätalolla on erinomaiset kokemukset. Kesällä kylätalo on lähes kokonaan omavarainen paneelien ansiosta, Takala kertoo. 2023 kylätalo sai eheytystä, kun katto ja seinät maalattiin ja asennettiin lisää aurinkopaneeleita. Vuonna 2024 harrastusmahdollisuudet paranivat edelleen, kun kylälle saatiin frisbeegolfrata.

Sitkeys palkitaan

Esimerkkinä yhteishengestä ja pitkäjänteisyydestä Kätkänjoen kyläseuran aktiivit mainitsevat vuonna 2021 asfalttipäällysteen saaneen kylätien.

– Kylätien kunnostamisen tärkeyttä pidettiin esillä jo 70-luvulta alkaen, kun eduskuntaan tehtiin yhteensä 17 aloitetta. Lopulta päällyste saatiin yli 40 vuotta myöhemmin, vuonna 2021, Takala päättää.

Videolla Antti Takala ja Teuvo Viitasaari kertovat kylän vaiheista ja toteutuneista hankkeista;